shutterstock 1269386182 1

Ammatillisen koulutuksen maksuttomuus ratkaistaan yhteistyöllä

Helsingin sanomat julkaisi 25.2.2020 artikkelin, jossa oltiin huolestuneita toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta. Hyvin kirjoitetussa artikkelissa esitettiin myös OAJ:n huoli siitä, että oppimateriaalien laatu voi kärsiä, jos ei ole varaa hankkia kunnollisia opetusmateriaaleja ja toisaalta, että opettajat voisivat joutua tuottamaan materiaaleja myös itse omalla ajallaan. Mielestäni oppimateriaalien ja harjoitustehtävien tuottamiseen on ollut jo pitkään olemassa ratkaisu, joka vain vaatii vähän laatikon ulkopuolelta ajattelua. 

Maailma muuttuu

Ennen vanhaan opettajat ovat olleet erittäin tarkkoja omista piirtoheitinkalvoistaan ja harjoitemonisteistaan. Kun opettaja oli tuskastellut omat materiaalit kasaan ensimmäisinä työvuosinaan, käytettiin niitä aina eläkkeelle jäämiseen asti eikä niitä usein edes vilautettu työkaverille. Osaltaan mallia on ylläpitänyt OAJ:n ansiokkaasti valvoma opettajan tekijänoikeus. Ennen vanhaan opettajilla ei ollut aiemmin aikaa tehdä materiaaleja maksetulla työajalla, joten materiaalitkin olivat osittain opettajan vapaa-ajan tuotoksia ja sitä kautta ehkä perustellusti osittain opettajan omaisuutta. Nykyään ammatillisen opettajat ovat kuitenkin vuosityöajassa, jossa kaikki tehty työ kirjataan ylös ja siitä maksetaan palkka.  

Missä muussa ammatissa voit julistaa oman työn jälkesi kuuluvan sinulle eikä työnantajallesi? Voisiko koodari lähtiessään viedä vaikkapa Googlen verkkohaun algoritmin mennessään? No tuskinpa vaan. Olen keskustellut aiheesta lukuisien opettajien kanssa ja kun olen esittänyt yhteistyöhön panostamista tässä kirjoituksessa esitettyjen argumenttien kautta, on jokainen ollut asiasta täysin samaa mieltä. Monissa organisaatioissa vanhoillisia toimintatapoja on lähdettykin jo päivittämään ja rohkeimmat organisaatiot ovat linjanneet, että kaikki tuotetut materiaalit on oltava kaikkien opettajien käytettävissä. Kun tätä kautta päästään esimerkiksi nostamaan laskennallista lähiopetusresurssia, ei kukaan ole sanomassa vastaan, vaan suorastaan innostuu asiasta. 

Suomessa on tällä hetkellä 152 toimijaa, joilla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa ja näissä jokaisessa kymmeniä opettajia saman alan koulutusta järjestämässä. Jos asiaa tarkastelee objektiivisesti, tuntuu melkoiselta haaskaukselta, että rajalliset resurssit käytetään isolta osin päällekkäiseen työhön. Eikö jakamisen kulttuuria voisi kehittää myös oppilaitosten välillä? Opettajille jäisi enemmän aikaa siihen olennaisimpaan, eli opiskelijoiden kohtaamiseen, jolloin parhaimmillaan opetuksen laatu paranee. 

Millaista opetusmateriaalia tarvitaan?

Jotta opetuspäivistä saadaan sujuvia ja opettaja kokee työpäivän jälkeen selviytymisen sijaan onnistuneensa, on opettajalla oltava kaikki opiskeluun kuuluvat materiaalit valmiina etukäteen. Esimerkiksi valmiiksi suunnitellut ammatilliset harjoitustehtävät mahdollistavat oikeilla työkaluilla toteutettuna kunkin opiskelijan kykyihin mukautuvat yksilölliset oppimispolut ja osaamisen tunnistamisen osana sujuvaa arkea. Kun opiskelijan eteneminen tehdään kaikille osapuolille visuaalisessa muodossa helposti seurattavaksi, saa opiskelija tästä merkittävän motivaation lisäyksen. Opettaja saa puolestaan mielenrauhaa, kun hän tietää missä tahdissa kukin opinnoissaan etenee. 

Ammatillisten opettajien suunnittelemat harjoitustehtävät vastaavat parhaiten käytössä olevia oppimisympäristöjä ja tutkinnon perusteita. Monesti niiden hankkiminen ulkopuolisilta toimijoilta on saatavuuden kannalta vaikeaa muutamia suosituimpia aloja lukuun ottamatta, eikä ajantasaisia tietopuolisien osaamisen materiaalejakaan ole saatavilla kaikkiin tutkintoihin. Sen takia harjoitustehtävien laadinta viime kädessä jää oppilaitosten ja opettajien vastuulle. Arjen kuluessa tulipalojen sammutukseen, harjoitustehtävien kehittäminen ei kuitenkaan tule päällimmäisenä mieleen. Olisiko jotain vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi?   

Yhteiskehittämisen uudet veturit?

Voisivatko alojen ammattiliitot ottaa kehittämisessä itselleen isompaa roolia? Olen monien alojen liittojen kanssa keskustellut ammatillisesta koulutuksesta ja monia tuntuu huolestuttavan oman alan osaajien riittävyys jatkossa. Jotkin liitot ovat myös käynnistäneet omia markkinointikampanjoita, joilla he auttavat oppilaitoksia houkuttelemaan etevimmät tekijät juuri omille aloilleen. Eli toimenpiteisiinkin on jo ryhdytty. Liitot voisivatkin ottaa kopin myös alan opetuksen kehittämisestä järjestämällä opettajille yhteistä aikaa hyvien käytänteiden jakamiseen ja sisältöjen suunnitteluun. Monilla aloilla järjestetään jo opettajille yhteisiä päiviä, mutta usein niiden sisältö on opettajille suunnattua substanssialaan liittyvää koulutusta. Tätäkään ei pidä tietenkään unohtaa, mutta tarvitaan aikaa myös yhteiselle pedagogiselle kehittämiselle. 

Tällaisessa yhteiskehittämisessä tulisi miettiä yhteiset raamit opetuksen toteutukseen siten, että ne sopivat kaikille ja jättävät kuitenkin opettajille mahdollisuuden toteuttaa opetus kukin omalla tavallaan ja omilla laitteillaan. Tutkinnon perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien sisällöt perataan läpi opettajien ja työelämän edustajien kesken. Tavoitteena on saavuttaa yhteinen näkemys siitä, millaisia työtehtäviä eri tutkinnon osien suorittaneen henkilön oletetaan hallitsevan hänen siirtyessään työelämään. 

Sanoista tekoihin

Ymmärrän, että monenkaan alan liitosta tai järjestöstä ei löydy opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavaa osaamista. Tällöin voitte kääntyä puoleemme, koska meillä on osaamista, näkemystä ja kokemusta yhteiskehittämisestä ammatillisen koulutuksen kentällä. Lisäksi voimme tarjota toteutukseen valmiin ohjelmistoratkaisun, joka on alusta asti suunniteltu opettajan arjen sujuvoittamiseen ja opettajatiimien yhteistyön tukemiseen. 

Kun kaikki toteuttavat opetusta samojen selkeiden raamien sisällä alan yhteistä visiota toteuttaen, nousee toiminnan yhtenäisyys eri puolilla Suomea aivan uudelle tasolle ja tämä näkyy väistämättä alan menestyksessä tulevina vuosina.

Kirjoittaja:
Teemu Tiainen, ratkaisuasiantuntija
teemu.tiainen@workseed.fi, 040 662 6682