Tässä artikkelisarjassa ratkaisuasiantuntijamme Kimmo Oksanen käsittelee verkko-oppimismateriaalien ja elearning -sisältöjen laatimisen prosessia sisällöntuottajan näkökulmasta.
Laadunvalvonta ja testaus ovat keskeisiä vaiheita verkko-opetuksen kehittämisprosessissa, mutta usein ne jäävät liian pinnallisiksi. Tämä voi johtaa teknisiin virheisiin ja ongelmiin, jotka vaikuttavat oppijoiden kokemukseen ja heikentävät oppimistuloksia.
Tässä artikkelissa syvennymme siihen, miten laadunvalvonta ja testaus voidaan toteuttaa tehokkaasti ja miten varmistetaan, että kurssi on todella valmis julkaisuun. Lisäksi tarkastelemme, miten eri tekijät, kuten moduulin rakenne, teknisten ratkaisujen toimivuus ja käyttäjien toiminta, vaikuttavat laadunvalvontaan ja testaukseen.
Laadunvalvonta osana sisällöntuotannon prosessia
Laadunvalvonnan ytimessä on teknisten ratkaisujen ja aktiviteettien toimivuuden testaaminen. Tämä tarkoittaa, että kaikki moduulin toiminnot ja aktiviteetit testataan perusteellisesti ennen julkaisua. Testauksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki elementit toimivat moitteettomasti ja että oppijat voivat suorittaa tehtävät ilman teknisiä ongelmia.
Laadunvalvonnassa ei ole enää kyse sisällön laadusta, vaan digitaalisten oppimateriaalien teknisestä toimivuudesta. Tässä vaiheessa itse sisältöjen tulisi olla jo riittävän laadukkaita ja virheettömiä.
Esimerkiksi pinnallinen laadunvalvonta voi johtaa siihen, että tehtäviin jäädään jumiin, moduuleja ei saada merkittyä valmiiksi tai suoritusmerkinnät eivät siirry järjestelmästä toiseen. Tällaiset ongelmat voivat aiheuttaa turhautumista oppijoiden keskuudessa ja heikentää kurssin uskottavuutta. Siksi on tärkeää, että laadunvalvonta suoritetaan systemaattisesti ja perusteellisesti.
Kuitenkin usein laadunvalvonta jää liian pinnalliseksi, mikä nostaa riskiä teknisten virheiden ja ongelmien esiintymiselle.
Mitä laadunvalvonta analysoi
Oppimateriaalien rakenne ja opinnoissa eteneminen. Moduulin rakenne vaikuttaa merkittävästi siihen, miten käyttäjät toimivat ja miten he käyttävät moduulia. Lineaarisessa rakenteessa oppijat etenevät vaiheittain, kun taas haarautuvassa rakenteessa he voivat valita oman polkunsa. Tämä vaikuttaa testauksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Lineaarisessa rakenteessa testauksen on otettava huomioon etenemisjärjestys ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut, kuten etenemispalkit ja suoritusmerkinnät. Haarautuvassa rakenteessa testauksen on lisäksi otettava huomioon erilaiset polut ja mahdollisuudet palata aiempien osioiden pariin.
Ohjeiden intuitiivisuus ja käyttäjien toiminta. Lisäksi on tärkeää testata, miten käyttäjät oikeasti toimivat ja miten he käyttävät moduulia. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi käyttäjätesteillä, joissa todelliset oppijat testaavat moduulia ja antavat palautetta.
Yhteensopivuus eri laitteille. Teknisten vaatimusten huomioiminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa siihen, miten oppimateriaalit toimivat eri laitteilla ja selaimilla. Testauksen yhteydessä on tarkastettava, mitkä selaimet ja laitteet ovat käytössä ja miten ne vaikuttavat oppimateriaalien toimivuuteen. Lisäksi tietoturvavaatimukset on otettava huomioon, jotta oppijoiden tietoturva on turvattu.
Responsiivisuus. Esimerkiksi on tärkeää testata, toimivatko oppimateriaalit eri mobiililaitteilla ja selaimilla. Mobiiliyhteensopivuus on erityisen tärkeää, sillä yhä useammat oppijat käyttävät mobiililaitteita oppimiseen. Testauksen yhteydessä on varmistettava, että oppimateriaalit ovat responsiivisia ja että ne toimivat moitteettomasti erikokoisilla näytöillä.
Saavutettavuus. Saavutettavuus on kattava käsite, johon kuuluu monia näkökulmia. Saavutettavuuden testauksen laajuus ja syvyys vaihtelee paljon materiaalien odotetun yleisön perusteella sekä materiaaleja koskevan lainsäädännön perusteella.
Teknisen saavutettavuuden testaamiseen on selkeitä työkaluja ja prosesseja. Usein näillä tarkastellaan asioita kuten värien kontrastit, fonttikoot, yhteensopivuus näytönlukijoille, riittävät tekstivastineet tai näppäimistöllä navigoinnin mahdollisuudet. Osana saavutettavuutta voidaan myös testata pedagogisten ratkaisujen saavutettavuutta tai kielellisen ilmaisun selkeyttä.
Aktiviteettien vaikeustaso. Interaktiivisten aktiviteettien ongelmia ja vaikeusastetta on hyvä testata myös osana laadunhallintaa. Vaikeustason tulisi olla ennakoitava ja selkeä, joten erityisen helppojen tai haastavien tehtävien olemassaolo voi vaikuttaa käyttäjäkokemukseen.
Bugit ja käytettävyyden ongelmat. Laadunhallinnassa tarkastetaan yleensä myös kurssin materiaalien tekninen toimivuus sekä mahdolliset käytettävyyden puutteet. Näitä voivat olla virheellisesti tai yllättävästi toimivat interaktiiviset elementit, rikkinäiset linkit, navigoinnin ongelmat tai puuttuvat elementit.
Laadunhallinnan dokumentointi
Testausdokumentaatio on keskeinen osa laadunvalvontaa, sillä se auttaa seuraamaan virheiden ja bugien korjausta. Kaikki virheet, puutteet ja bugit tulee dokumentoida riittävän yksityiskohtaisesti, jotta ne voidaan korjata tehokkaasti.
Dokumentoinnin laatu ja syvyys vaihtelee hyvin paljon organisaatioiden välillä, mutta dokumentaatio sisältää usein seuraavia tietoja:
- Virheen tai bugin kuvaus
- Virheen tai bugin vakavuusaste
- Virheen tai bugin toistamiseen tarvittavat ohjeet
- Korjauksen tila (esim. korjattu, korjaus kesken)
Etenkin jos sisällön laatija ei itse testaa laatua, on erityisen tärkeää, että testausdokumentaatio on kattava ja ymmärrettävä. Tämä auttaa varmistamaan, että kaikki virheet korjataan ennen julkaisua ja että kurssi on valmis käyttöönottoon.
Kohti kurssin julkaisua
Laadunvalvonta ja kurssin tarkastaminen ennen julkaisua ovat viimeisiä, mutta erittäin tärkeitä vaiheita eLearning-sisältöjen laatimisessa. Näiden vaiheiden avulla varmistetaan, että kurssi on toimiva ja että oppijat saavat parhaan mahdollisen kokemuksen.
Kun oppimateriaalien tekninen toteutus on varmistettu, materiaali on valmis julkaistavaksi. Materiaalien julkaiseminen ei kuitenkaan ole sisällöntuotannon loppu, vaan materiaaleja tulee kehittää vielä senkin jälkeen.
Sarjan viimeisessä artikkelissa käsittelemme oppimateriaalien julkaisun jälkeistä seurantaa, laadunhallintaa ja kehittämistä.
