Oppimisanalytiikka on kehittynyt akateemisen korkeakoulutuksen lähtökohdista. Siksi sen soveltaminen työelämälähtöisen koulutuksen tarpeisiin voi olla haasteellista. Työkaluja tai lähtökohtia käytännön taitojen oppimiseen tai työelämäjaksojen analytiikkaan on rajallisesti.
Tässä artikkelissa käsittelemme työelämälähtöisen koulutuksen analytiikan erityispiirteitä ja erityisiä haasteita. Ennen kaikkea käsittelemme, miten alan erityisiin haasteisiin voidaan vastata.
Analytiikan rajat työelämälähtöisessä oppimisessa
Oppimisanalytiikka tai oppimisen prosessien tietoon perustuva kehittäminen on muodostunut tärkeäksi työkaluksi koulutusteknologian kanssa. Oppimisympäristöt puolestaan ovat kehittyneet lähtökohtaisesti akateemisen korkeakoulutuksen tarpeisiin. Siksi myös oppimisanalytiikka on kehittynyt yliopistomaailman kontekstiin.
Monella tapaa oppimisanalytiikan saralla ammatillinen koulutus on jäänyt sivurooliin. Tämä on ongelmallista, koska ammatillisen koulutuksen lähtökohdat poikkeavat merkittävästi akateemisesta koulutuksesta. Monet ammatillisen koulutuksen piirteet ovat haaste, mitä oppimisanalytiikkaan tulee, esimerkiksi:
Käytännön taitojen oppiminen. Ammatillinen koulutus orientoituu käytännön taitojen opetteluun ja ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Taitoja opetellaan mahdollisimman aidoissa ympäristöissä ja käytännössä tehden. Teknologian integroiminen osaksi oppimisen prosessia ei aina ole yksinkertaista. Osin siksi, että oppimisalustat on suunniteltu teoriatiedon opettamisiin. Osin siksi, että digitaalisia ympäristöjä voi olla haastavaa hyödyntää käytännön työtehtäviä opetellessa.
Yksilöllinen oppiminen. Ammatillinen koulutus perustuu osaamisen kehittämiseen yksilön omista lähtökohdista. Oppimisen sisältöjä sopeutetaan yksittäisten oppijoiden edellytyksiin, tavoitteisiin ja tarpeisiin. Oppiminen ei siis ole standardoitu prosessi, joka tapahtuu aina samassa paikassa, saman aikataulun puitteissa tai samalla tavalla. Hybridiopiskelu ja yksilölliset opintopolut vaikeuttavat vertailukelpoisen datan muodostamista.
Työelämälähtöinen oppiminen. Merkittävä osa opiskelua tapahtuu työ- tai harjoittelupaikoilla, jolloin opettajan tilannekuva on erittäin rajallinen. Lähtökohtaisesti oppilaitoksilla ei ole ollut lainkaan työkaluja työelämäjaksojen analysointiin. Tiedonkeruu oppimisen edistymisestä on ollut erittäin haastavaa ja tehotonta, jolloin opettaja käyttää siihen aivan liikaa aikaa. Tilanteesta kärsivät niin opiskelija, oppilaitos kuin työharjoittelupaikkakin.
Oppimisanalytiikka kohtaa haasteita ennen kaikkea sopivien työkalujen puutteen takia.
Oppimisanalytiikka työelämälähtöisessä opetuksessa perustuu selkeään dokumentaatioon ja oppimisen näkyväksi tekemiseen.
Oppimisanalytiikka hyötyy uusista seurannan työkaluista
Workseed -oppimisympäristö kehitettiin ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä vastaamaan osaamiskeskeisen ja työelämälähtöisen opetuksen tarpeisiin. Se on yksi harvoista ammatillisen koulutuksen tarpeisiin räätälöidyistä työkaluista.
Alusta ratkaisee ammatillisen koulutuksen kehittämisen rajoituksia esimerkiksi seuraavin tavoin:
Opintopolut luovat standardisoidun työkalun yksilöllisten opintojen seuraamiseen. Opintojaksot ja tutkinnot on laadittavissa yksilöllisiksi opintopoluiksi, jotka perustuvat opintosuunnitelmaan ja opiskelijoiden henkilökohtaisiin suunnitelmiin. Samalla opintopolut muodostavat selkeästi ja objektiivisesti hallinnoitavia opintokokonaisuuksia, joiden seuranta on helppoa alustan omilla seurantatyökaluilla.
Seurantatyökalut ja raportit mahdollistavat myös käytännön taitojen oppimisen seurannan. Alustalla on kattavat sisäänrakennetut seurannan ja raportoinnin työkalut, joilla opettaja voi seurata paitsi yksittäisten opiskelijoiden ja kurssien etenemistä, myös koostaa etenemiseen liittyviä raportteja ryhmätasolla.
Seurantatyökalut auttavat paitsi seuraamaan meneillä olevia opintojaksoja ja paikantamaan ongelmia, myös ymmärtämään oppimisen kontekstia ja arvioimaan käytettyjen oppimissisältöjen vaikuttavuutta laajemmin. Seuranta mahdollistaa siis paremman pedagogiikan sekä opetuksen prosessien kehittämisen.
Päiväkirjat muodostavat dataa työelämäjaksoista. Päiväkirja on työelämäjaksojen raportointiin, hallintaan, arviointiin ja viestintään kehitetty harjoite. Se tekee työharjoittelupaikalla tapahtuvaa oppimista näkyväksi ja luo paitsi objektiivisen perustan työelämäjakson arvioinnille, myös auttaa muodostamaan tietoa työssäoppimisesta.
Päiväkirjan avulla opiskelijoita ohjataan dokumentoimaan oppimisen edistymistä ja sisältöä, mikä mahdollistaa oppimisen ruohonjuuritason seurannan sekä määrämuotoisten lokien muodostamisen. Tämä auttaa sekä opiskelijoita ymmärtämään omaa edistymistään sekä opettajia keräämään tietoa harjoittelupaikkojen arjesta.
Miten seurata työelämälähtöistä oppimista?
Workseed -oppimisympäristö on kehitetty yhteistyössä ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa vastaamaan työelämälähtöisen opiskelun haasteisiin. Workseed on ammatillisen koulutuksen hallinnan edelläkävijä, josta löytyy myös työkalut oppimisen seurantaan ja analytiikkaan ammatillisen koulutuksen kontekstissa.
Oppimisympäristö tukee myös datan viemistä ulkoisiin analytiikkatyökaluihin Data API -rajapinnan avulla. Voit lukea rajapinnan ominaisuuksista lisää täällä.
Workseed onkin erinomainen työkalu parantamaan opettajan ja oppilaitoksen tilannekuvaa työelämäopintoihin, käytännön taitojen oppimiseen sekä hybridiopiskeluun.
Voit tutustua Workseedin mahdollisuuksiin seurata työelämäjaksoja ja kerätä tietoa työharjoittelun etenemisestä päiväkirjojen avulla blogistamme.
Mikäli taas haluaisit tietää lisää Workseed -oppimisympäristön ominaisuuksista ja mahdollisuuksista juuri sinun oppilaitoksessasi, voit varata demon täällä. Asiantuntijamme auttavat sinua kartoittamaan miten Workseed voi tukea oppimisen seurantaa ja opetuksen kehittämistä.
